Elinympäristömme
Positiivinen asenne ja uudella tavalla tekeminen tuottaa aina parempia lopputuloksia. Sano loppuvuoden aikana jokaiseen ekologisuutta viittaavaa aiheeseen KYLLÄ. Se voi olla loppuelämäsi kannalta hyvä ratkaisu ja tuo samalla uutta sisältöä elämääsi.
Voitaisiinko lanseerata käsite ”ilmastoistutukset”. Maassamme on paljon joutilaina olevia maakaistoja, joille voitaisiin istuttaa sopivan puulajin taimia. Oulun kaupungistakin sellaisia löytyisi, ja niiden metsittämiseen voisi osallistua esim. koulunuoriso. Istutuksen myötä nuoriso saisi omakohtaisen kosketuksen ympäristön-, mutta samalla myös maisemanhoitoon. Lisäksi esim. Metsähallituksen mailta löytyisi varmaan alueita, joilla vaikkapa autoilijoille tarjoutuisi mahdollisuus käydä kuittaamassa omat hiilidioksipäästönsä.
Metsänhoito on maamme ylpeys, josta muut maailman maat ovat kateellisia. Metsäammattilaisemme hoitavat metsiä kestävästi ja tuloksekkaasti. Hyvällä metsänhoidolla metsien kasvu on saatu paranemaan, monimuotoisuus on kääntynyt nousuun ja uusiutuvan raaka-aineen saanti on varmistettu myös tuleville sukupolville. Luontoa kunnioittava ammattikunta on kehittänyt useita menetelmiä, joilla on voitu muuttaa metsien käsittelyä luontoarvot, virkistysarvot, elinkeinot ja kulttuuriset seikat paremmin huomioivaksi.
Olen perustanut Suomen hiilinielu yhteismetsän yhdessä veljeni kanssa omilla metsätiloillamme. Haemme joukkoon lisää metsätiloja tai sijoituksia, joilla hankitaan lisää metsää. Ideana on hoitaa metsiä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä: metsä näyttää metsältä, on monimuotoinen ja sitoo ja varastoi ilmaston hiiltä tehokkaammin. Tavoitteena on merkittävä metsäkokonaisuus, jossa luonto on pääosassa.
Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta vielä tärkeämpi metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Monet kunnat omistavat metsää ja kuntalaisena ja siten metsän ”osaomistajana” voit tehdä kuntalaisaloitteen metsien suojelemisesta osittain tai kokonaan. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, valtuuston on otettava asia käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa voi tehdä palvelussa aloitteita mukana oleville kunnille. Vastaavan aloitteen voi tehdä myös seurakuntalainen seurakunnan omistamista metsistä.
Esitän että porojen talviruokinta jokien ja järvien jäällä pitää kieltää! Poromiehet vievät jäälle esim. kerppuja, ne sisältävät pitkiäkin koivun oksia. Heinäpaaleja jossa voi olla säilöntä ainetta ja narua pitämässä paaleja koossa. Lisäksi poron ulostavat ruokapaikan lähelle. Kaikki tämä rehevöittää jokien ja järvien tilaa.
Kaikkiin Pohjois-Suomessa valmistettuihin tuotteisiin tulisi lisätä (”tägi”) ensimmäisenä maailmassa tiedot; tuotteen alkuperästä, raaka-aineista, hiilijalanjäljestä, valmistajasta jne. Tätä muu maailma seuraisi.
Poimitaan metsistä talteen marjat ja kannustetaan ihmisiä viljelemään marjoja ja vihaneksia kotioloissa. Pohjois-Suomalaisilla on suuret pihat ja paljon maita, joissa luontainen kasvattaminen on mahdollista.
Esitän, että perustamme ”Puolen Suomen säätiön” joka alkaa organisoida sekä varoja että käytännön toimia sille, että ensimmäisenä Euroopassa Oulujoesta lähtevät padot ja voimalaitokset. Ne ovat aikansa eläneet ja niistä syntyvä sähkö Pohjois-Suomeen voidaan jatkossa korvata yhä laajenevilla tuulivoimapuistoilla sekä Pyhäjoen ydinvoimalla. ”Sähkö ja siirtomaksut eivät ilman vesivoimaakaan tästä maasta lopu!”
Minusta on kalastusharrastukseni myötä tullut ydin- ja tuulisähkön kannattaja. Vesivoimalla on pian vuosisadan ajan estetty lohikalojen -ja muidenkin kalalajien- luontainen lisääntyminen.
Vesivoima on saattanut miltei sukupuuttoon Järvilohen eli Saimaanlohen, joka on hyvin läheistä sukua merilohelle, joka järvilohen ohella sekin halajaa synnyinjokeensa, esimerkiksi Oulujokeen, mutta hakkaa nokkaansa Merikosken patoon ja kääntyy ihmeissään pois. Erityisesti kutunousun puutteesta on viime vuosina kärsinyt meritaimen, joka elääkin olemassaolonsa suhteen kriittisiä aikoja.
Oulun kaupunki, sanomalehti Kaleva, Oulujokivarren kunnat sekä Oulun suurteollisuus laittavat säätiön rahastoon pesämunan, suuruus 5-10 milj.euroa. Sitten perustetaan ”kansanosake”, joita on esimerkiksi 20€, 50€ ja 100€, joilla kansan karttuisa käsi saa ottaa osaa säätiön rahoitukseen. Myös valtion on syytä tulla kunnon summalla mukaan. Saaduilla varoilla huolellinen suunnittelu pystyyn ja eräänä kauniina päivänä voimaloiden ja patojen purkutyöt käyntiin!
Jos joku luulee, että sähkötuotannon päättyessä tulot Oulun kaupungille ja lukuisille muille tahoille päättyvät niin hän on karkeasti väärässä!
Matkailu koko Oulujokivarressa saa odottamattomat mittasuhteet kalastajien, luonnossa liikkuvien ja muiden isojen väkimassojen toimesta. Kotimaiset ja ulkomaiset perho- ja muut heittokalastajat saavat varusteineen kävellä keskustahotelleista joen ääreen kalalle ja illalla keittiömestari valmistaa päivällisen itsepyydetystä punalihaisesta! Hotelli-, leiriytymis-, kalastuslupa- ja muut tuotot ovat erittäin merkittäviä puhumattakaan kauppaliikkeiden saamista tuotoista.
Kun luonto vapautetaan -tässä tapauksessa Oulujoki- siitä tulee valtava määrä iloa kaikille aina Oulujärveä myöten. Matkailu-ja majoitustoiminta pitkin jokivartta on avainsana.
