Miksi en koskaan tee markkinoinnin vuosikelloa
Myönnän sen heti kärkeen, vihaan sanaa vuosikello. Eikä vihani kumpua siitä, että en tuottaisi markkinointia suunnitelmallisesti, päinvastoin. Kyseinen sana vaan saa sisimpäni kiehumaan, koska se tuntuu siilouttavan tekemistä liiaksi ajankohtien mukaan, jättämättä tilaa hetkessä elämiseen.
Vuosikelloajattelu toimii varmasti joillekin, mutta oma kokemukseni vuosikellosuunnittelusta markkinoinnin pohjana on ollut enemmänkin negatiivinen; kahlitseva, systemaattinen ja ennen kaikkea kellon ja aikamääreiden johdosta luovuutta rajoittava. Minut saa innostumaan hetkeen tarttuminen, ajankohtaisista ilmiöistä kumpuava nokkela markkinointiviestintä, yhteisöllistäminen ja ennen kaikkea jatkuva tekeminen.
Monessa yrityksessä tehdään tässä vaiheessa vuotta vuosisuunnitelmia ja budjetteja. Ja siitä markkinoinnin suunnittelukin lähtee liikkeelle, suunnataanpa siis lieden ääreen.
Keitokseen tarvitaan ensinnäkin pannu, jota lähdetään kuumentamaan. Liekkinä toimikoon siis hyväksi todettu ja koko henkilöstöä eteenpäin viedä liiketoimintastrategia. Kun kaikki tietää mitä tehdään ja tavoitellaan, tuodaan keiton perusraaka-aineeksi jatkuva tekeminen, toimikoon tässä sopassa sen vertauskuvana peruna. Jotta keitosta saadaan riittoisa, palastellaan peruna useampaan osaan. Aivan kuten tekisimme markkinoinnissakin laittaen osan jatkuvan tekemisen markkinointibudjetista massamediaan kuten sanomalehtimainontaan, digikanavien bannereihin, ulkomainontaan, unohtamatta somea ja jatkuvaa löydettävyyttä hakukoneissa.
Väriä ja makua keitokseen tuomaan tarvitaan tietenkin porkkanaa, sipulia ja herneet. Jatkuvan tekemisen tueksi tuodaan siis herättelevämpää tekemistä, kuten vastuullisuutta korostava hyväntekeväisyystempaus, lisäarvoa tuottava sisältömarkkinointi, remarketointi, ajankohtaisuuteen tarttuva hauska sometekeminen tai vaikka podcast vaikuttajamarkkinoilla vahvistettuna.
Keiton sydän on tietenkin proteiini, tällä kertaa lohi. Tämä jalokala tuo sen suupalan, mikä herättää intohimon ja saa nauttijan toteamaan keittosi vastustamattomaksi. Markkinointia, joka ohjaa ostoputkeen, tuo liidejä ja innostaa asiakasta sitoutumaan markkinointiisi.
Ja eihän mikään maistu miltään ilman kermaa, voita, tilliä ja merisuolaa. Nämä ainekset sopivassa suhteessa takaavat, että soppasi maistuu ja saa asiakkaasi palaamaan keittosi luokse myös toiste. Markkinoinnin keinona se voisi tarkoittaa asiantuntijan yhteydenottoa ja hänen tuottamaa näkemystä asiakkaasi nykytilasta dataan pohjautuen, höystettynä näkemyksellisellä tulkinnalla siitä, mitä jatkossa kannattaisi tehdä.
Kun nämä kaikki lyödään yhteen saadaan aikaan perinteinen lohikeitto, jossa kaikki ovat samassa kulhossa, mutta tarkasti harkittuna kokonaisuutena. Nauttiessasi tätä kokonaisuutta, voit makustella jatkuvan tekemisen tuottamaa liikennettä verkkosivuillesi, napata lisämakua myyntikampanjan tuomasta kassakoneen kilinästä, tuntea kuinka kermaisuus pehmentää brändisi imagoa ja tilli antaa asiantuntijanne tekemälle työn arvolle oikeanlaisen loppusilauksen, joka todennetaan oikeita mittareita hyödyntäen viivan alla.
Ja mikäli tuntuu, että omasta keitostasi tulee liian laimea, liian suolainen tai koko homma palaa pohjaan, niin suuntaat ravintolaan ja annat ammattilaisten hoitaa homman. Näin myös markkinoinnissa, sitä varten Kaleva Median kasvunrakentajat ovat apunasi vuosisuunnittelussa, teetpä sen kellon kanssa tai ilman. Heidän näkemykseen myös itse turvaudun, kun tarvitsen aineksia omaan, yhteistyökumppanini tai sponsorointikohteeni markkinointikokonaisuuteen.
Teksti: Jussi Väätäinen, markkinoinnin tuottaja, Kaleva Media
Kirjoittaja tuottaa Kaleva Median B2B markkinointia sekä vastaa yhteistyökumppanuuksista ja sponsoroinnista. Ruokana tykkää syödä keittoja, wokkia, one-potia tai vaikka makaroonilaatikkoa, kunhan makaroni on kauraa. Kokee ahdistuneisuutta nepalilaisen ravintolan lautasen ääressä, vaikka nauttiikin sen antimista täysin siemauksin, kunhan järjestelmällisyys on laitettu sikinsokin.
