Monissa yrityksissä täällä pohjoisen perukoilla painitaan isojen haasteiden alla. Samaa oli ilmassa vuonna 1899, kun perustajamme Juho Raappana kirjoitti Kalevan ohjelmajulistusta seuraavalle vuodelle, kun puute kohtasi pohjoisen Suomen. Kuten Raappanakin totesi, surkeilemalla ja epäröimisellä ei tämä vitsaus lievene.
T-median tekemän tutkimuksen mukaan Oulu on Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista ainoa, joka on onnistunut kasvattamaan vetovoimaansa. Tutkimuksen parhaimmin arvioiduissa osa-alueissa korostui etenkin sijainti, taloudellinen elinvoima sekä kaupungin tarjoamat palvelut.
Mainostajan suurin toive ja haaste on saada ihmiset seisahtumaan juuri hänen viestinsä ääreen, poimimaan hänen sanomansa monien keskeltä. Se vaatii uskallusta erottua ja herättää tunteita – sekä luovaa ideaa.
Suomalaisten median kulutus on pirstaloitunut ja monikanavainen. Törmäämme jopa tuhansiin mainoksiin joka ikinen päivä. Hektinen arki antaa hyvin vähän mahdollisuuksia keskittyä ihan oikeasti asioihin. Luemme lehteä, seuraamme uutisvirtaa ja vietämme aikaa eri medioissa mainosten vilahdellessa taustalla.
Kamppailu kuluttajien ajasta on armotonta, heidän kiinnostus ja huomio täytyy ansaita. Muistijäljen syntyminen vaatii monta kohtaamista ja hyvän vision. Tuttu brändi jää mukaan asiakkaan arkeen.
Juhapekka Raitio, mainostuotannon asiantuntija, Kaleva Media
Perusasiat eivät ole muuttuneet mihinkään. Kuluttajat reagoivat mainontaan, kun asia on heille ajankohtainen ja tärkeä. Ihmiset tekevät päätökset tunteella ja järki ei aina ehdi mukaan. Emme jää kaupassa miettimään ja vertailemaan minkä 40 samaa tuotetta sisältävästä purnukasta valitsemme.
Mainonnan tekemisen haasteena on kuitenkin tehokkuus ja erottautuminen, miten saada kuluttaja huomaamaan yrityksen viestit. Siinä me mainostuotannon ammattilaiset tulemme apuun. Tuomme esille yritysten ”keihäänkärjen”, mainossisällön ja markkinointiviestin jolla asiakas koukutetaan media- ja mainosähkyn keskellä. Teemme selkeää ja toimivaa mainontaa luovasti suunnitellen. Ammattimaiseen ja osaavaan mainostuotantoon kannattaa sijoittaa, koska se realisoituu lopulta parempana tuloksena.
Teemme Kaleva Median mainostuotannossa mainontaa kolmeentoista Kaleva Mediassa julkaistavaan printti- ja digimediaan. Näiden lisäksi toteutamme asiakkaillemme mm. ulkomainontaa, Google-mainontaa, sisältömainontaa, teemme mainoksia sosiaalisen median kanaviin sekä tuote- ja mainoskuvauksia.
”Tiimimme läpi kulkee viikossa jopa 1000 julkaistavaa mainosta, joista pari-kolmesataa on kättemme jälkeä.”
Mainosten lisäksi suunnittelemme ja taitamme Kaleva Median rotaatiopainossa painettavia yritys-, asiakas-, harrastus- ja henkilöstölehtiä, esitteitä ja muita markkinointimateriaaleja. Teemme myös logoja, asiakkaan mainosilmeen uudistamista, kuvitusta ja muuta graafista suunnittelua. Meiltä kaiken kokoiset yritykset saavat kokonaisvaltaisen palvelun suunnittelusta ja ideoinnista lähtien lopulliseen mainosmateriaalin valmistamiseen painoon ja jakeluun asti.
Mainostuotannossamme työskentelee tällä hetkellä 10 graafista suunnittelijaa ja olemme kasvattaneet osaamistamme uudella AD:lla, jotta voimme toteuttaa entistä kokonaisvaltaisempaa markkinointia asiakkaille heidän nykyisen ilmeen mukaisesti tai uutta luoden.
Jutta Rikola, Art Director, Kaleva Media
Koska kuluttajat törmäävät jatkuvasti kasvavaan määrään erilaisia viestejä ja mainoksia, kilpailu kovenee visuaalisuuden ja luovuuden saralla. Markkinointiviesteistä täytyy saada uniikkeja ja erottuvia. Tämä tarkoittaa toisin sanoen myös sitä, että luovat ja idearikkaat osaajat ovat kultaakin kalliimpia mainostuotannossa. Iloksemme voimmekin kertoa, että graafisten suunnittelijoiden lisäksi tiimiämme vahvistaa syksystä alkaen AD Jutta Rikola, oululainen art director/konseptisuunnittelija ja kuvittaja. Jutta on toiminut pitkään art directorina oululaisissa media- ja mainostoimistoissa, sekä digitaalisen median kehittämistehtävissä.
”On ollut mahtavaa aloittaa työt Kaleva Mediassa. Vastaanotto on ollut tosi lämmin ja olen aivan ällistynyt siitä ammattitaidon ja osaamisen määrästä, mitä talossa on. On hienoa, että pystymme tarjoamaan asiakkaille niin monipuolisia ratkaisuja.”
Jutta vastaa asiakkaidemme markkinoinnin visuaalisesta puolesta ja huolehtii myös, että asiakkaan brändin ilme säilyy yhtenäisenä markkinointikanavasta riippumatta.
Itse olen ollut parisenkymmentä vuotta osana Sanomalehti Kalevan kehittymistä Kaleva Mediaksi. Olen nähnyt niin hyvät kuin haastavat ajat, uhkakuvat printtimedian kuoppaamisesta media- ja markkinointikentän monipuolistumiseen.
Olemme mainostuotannossa kehittäneet ammattitaitoamme, ottaneet uudet kanavat haltuun ja hankkineet jatkuvasti uusia resursseja ja osaamista. Voin sanoa, että nyt on todella hyvä pöhinä ja on mahtavaa olla mukana Kaleva Median ja pohjoisen Suomen markkinoinnin kehittämisessä ja auttamassa asiakkaita niin koronan kuin markkinakentän muutoksien taklaamisessa.
Juhapekka Raitio
mainostuotannon asiantuntija, Kaleva Media
Keksit ovat olleet kuluneen vuoden aikana lähes kaikkien markkinoijien huulilla, enkä tarkoita dominokeksejä – vaikka niitä onkin nautittu ennätyksellisen paljon korona-aikana ainakin meidän kotikonttorissa – vaan puhun evästeistä. Digitaalisen mainonnan isoimpia puheenaiheita on ollut Googlen ilmoitus kolmannen osapuolen evästeiden poistamisesta Chrome-selaimesta.
Yhtään kaunistelematta, menen suoraan asiaan, hieman kärjistäen. Aiheesta aikaansaatu meteli on ollut kohtuuttoman suurta. Apple otti käyttöön jo vuonna 2017 ensimmäiset Safari-selaimen ITP (Intelligent Tracking Protection) -toiminnallisuudet, jotka mm. rajoittivat ja blokkasivat evästeseurantaa. Jo silloin markkinoijat olivat valmiina nousemaan barrikadeille. Kipuaminen on ollut kuitenkin ilmeisen hidasta (liekkö dominokeksien ylikulutuksella vaikutusta asiaan) koska vielä näin neljä vuotta myöhemmin, aihe on kuin uutinen.
Miksi 3. osapuolen evästeiden katoaminen on markkinoijalle pikemminkin siunaus kuin kiusa? Avaan aihetta enemmän tässä blogikirjoituksessani.
Anela Denic, digitaalisen asiakaskokemuksen ja markkinointiteknologioiden asiantuntija, Kaleva Media
Aina kun käyt verkkosivuilla, sinua pyydetään hyväksymään tai hylkäämään evästeet (muistanette ihanan GDPR:n, joka tämän aiheutti). Kävijä voi yleensä myös muokata mitä evästeitä hän hyväksyy tai hylkää.
Suora lainaus Euroopan komission sivuilta: “Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita sivusto tallentaa tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi.” Nämä koodinpätkät jättävät verkkokäyttäjästä digitaalisen jalanjäljen, joiden perusteella hänestä voidaan muodostaa profiili ja päätellä mm. mitkä asiat käyttäjää kiinnostavat. Evästeitä on käytetty jo 90-luvulta lähtien. Evästeet mahdollistavat sivuston käytön, ja niiden tarkoituksena on a) mahdollistaa sivuston eri toiminnallisuudet, b) tallentaa käyttäjän valinnat, c) kerätä analytiikkadataa käyttäjien toimintamalleista anonyymisti, sekä d) kerätä dataa käyttäjistä.
Evästeet erotellaan välttämättömiin evästeisiin, sekä myös ensimmäisen ja kolmannen osapuolen evästeisiin – näissä on oleelliset erot! Välttämättömät, eli pakolliset evästeet, ovat kriittisiä sivuston toimivuuden kannalta, eikä niiden käyttöön tarvitse kysyä erillistä suostumusta. Välttämätön eväste voi esimerkiksi verkkokaupassa mahdollistaa ostoskorin toiminnan.
Ensimmäisen osapuolen evästeet tulevat suoraan siltä verkkosivustolta, jolla käyt. Vain tämä sivusto voi lukea kyseiset evästeet. Ensimmäisen osapuolen evästeiden tarkoituksena on, että sivusto säilyttää tietyt valintasi (esim. kirjautumistiedot tai kieli) tietyn ajan. Näin sinun ei tarvitse tehdä samoja valintoja uudelleen, kun siirryt sivustolla sivulta toiselle saman istunnon aikana. 1. osapuolen evästeiden käytön estäminen siis yleensä oleellisesti heikentää sivuston käyttöä, eikä sitä sen takia suositella.
Kun verkkosivusto taas käyttää ulkopuolisia palveluja, jotka lähettävät omia evästeitään, näitä kutsutaan kolmannen osapuolen evästeiksi. Ja ne ovat aiheuttaneet suuren kohun. Kolmannen osapuolen evästeitä hyödyntävät muut verkkosivut kuin ne, joilla parhaillaan vierailet. Näistä markkinoijille tutuimpia lienevät Google Analytics, Facebook, LinkedIn, YouTube ja muut some-kanavat, sekä esimerkiksi markkinoinnin automaation järjestelmät kuten Hubspot. 3. osapuolen evästeillä seurataan henkilön online-käyttäytymistä. Esimerkiksi käyttäjän vierailua eri verkkosivujen välillä seurataan, jotta hänelle voidaan näyttää personoituja mainoksia. Tämä tekee kolmannen osapuolen evästeistä helpon markkinointityökalun kohdentamisen osalta. Jos verkkovierailija estää kolmannen osapuolen evästeiden käytön, estää hän samalla itselleen kohdennettujen mainosten ja sisältöjen näytön. Ja jos markkinoija on tukeutunut mainonnassaan liikaa 3. osapuolen evästeiden hyödyntämiseen, saattaa hänellä mennä tässä vaiheessa sormi suuhun.
Tästä voisi kirjoittaa kirjan. Ja onhan niitä kirjoitettukin. Mutta 302 merkkimäärään tiivistettynä, markkinoijalle suunnattuna infona: data käsittää kaiken tiedon mitä yrityksellä on saatavilla mm. sen asiakkaista ja verkkosivujen kävijöistä. Markkinoinnin kannalta oleellisinta on ymmärtää mitä kaikkea dataa (tietoa) on saatavilla, miten ja minne sitä voi kerätä, sekä ennen kaikkea miten sitä voi tulkita, seurata, ja käyttää hyväksi.
1st party data – suoraan asiakkailta
Yrityksen itsensä keräämää ja omistamaa dataa. Kaikkein arvokkainta – tätä et saa keneltäkään muulta, ja tämä on liiketoimintasi kannalta oleellisinta. 1. osapuolen dataa on muun muassa:
Mitkä ovat 1. osapuolen datan yleisimmät käyttötarkoitukset?
2nd party data – suoraan jonkun muun asiakkailta
On jonkun toisen omistamaa 1. osapuolen dataa, jota he myyvät. Kerätty data ostetaan suoraan tältä toiselta osapuolelta, joten datan lähteestä ja tietojen oikeellisuudesta voidaan olla varmoja. Toisen osapuolen datan laatu on siis samaa luokkaa kuin yrityksen oman datan – lähde on vain eri. 2. osapuolen data luo ja avaa enemmän mahdollisuuksia kuin vain ensimmäisen osapuolen tietojen käyttö.
Mihin 2. osapuolen dataa voi käyttää?
Käyttämällä vain 1. osapuolen dataa yrityksesi ei välttämättä pysty saavuttamaan haluttua mittakaavaa, varsinkin jos datamäärä on pieni. Toisen osapuolen data voi auttaa yritystäsi tavoittamaan enemmän haluttuja yleisötyyppejä laadusta tinkimättä – data on siis hyödyllistä etenkin silloin, kun haluat tavoittaa uusia yleisöjä ja löytää lisää potentiaalisia asiakkaita.
3rd party data – ulkoisista lähteistä
Dataa, jota voi ostaa ulkoisilta palveluntarjoajilta, jotka eivät ole datan alkuperäisiä omistajia. Kolmannen osapuolen datan tarjoajat keräävät suuria määriä tietoa useista eri lähteistä, käsittelevät sitä, ja myyvät dataa “paketoituna” eteenpäin. Tyypillisesti kolmannen osapuolen dataa myydään ja ostetaan ohjelmallisesti.
Palveluntarjoajat voivat luokitella dataa esimerkiksi yleisön käyttäytymisen ja kiinnostuksenkohteiden tai demografisten tietojen perusteella. Palveluntarjoaja voi käytännössä nimetä datapakettien kohderyhmät miten vain haluaa – tarkan kuvaavasti: “eläinaiheisia sivustoja vähintään kerran päivässä selaavat”, tai hauskan markkinoinnillisesti “eläinrakkaat”. Vaikka datapaketti olisi nimetty kuinka kuvaavasti tahansa, ostaja ei voi olla täysin varma 3. osapuolen datan lähteestä tai tarkkuudesta, tai siitä, että data on kerätty voimassa olevien lakien ja suositusten mukaisesti. Siksi palveluntarjoajaan kannattaa tutustua ja selvittää sen luotettavuus.
Mihin 3. osapuolen dataa voi käyttää?
Evästeitä on eri tarkoituksiin ja data ei ole mikään hirviö. Teknologioita on monia ja niitä saattaa olla ensisilmäyksellä vaikea ymmärtää, mutta ne ovat olemassa helpottaakseen meidän kaikkien arkea. Jokaisella alalla on omia asiantuntijoita – kukaan ei voi tietää tai osata kaikesta kaikkea. Yrityksille ja markkinoijille on oleellisinta ymmärtää (ja hyväksyä), missä he ovat hyviä, keskittyä siihen, ja valita kumppanikseen sellaisia tahoja, jotka tekevät elämän helpommaksi kaikilla muilla liiketoiminnan osa-alueilla. Liiketoiminnalle merkityksellisintä on tänä aikana oma, 1. osapuolen data, ja sen systemaattiseen keräämiseen, tehokkaaseen hallinnoimiseen ja älykkääseen hyödyntämiseen kannattaa panostaa.
Anela Denic
digitaalisen asiakaskokemuksen ja markkinointiteknologioiden asiantuntija, Kaleva Media
Lue myös Anelan kirjoitus: Miksi 3. osapuolen evästeiden katoaminen on markkinoijalle pikemminkin siunaus kuin kiusa
Jos et tiedä mistä lähteä liikkeelle datan hyödyntämisen kanssa – ei hätää. Me tiedämme. Ja autamme mielellämme.
Digimainonnan kohdentaminen kuolee. Erilaisten kohderyhmien tunnistaminen menee mahdottomaksi. Monikanavaisten kampanjoiden tuloksellisuutta ei voi enää mitata. Pyh.
Anela Denic, digitaalisen asiakaskokemuksen ja markkinointiteknologioiden asiantuntija, Kaleva Media
Googlen ilmoitus kolmannen osapuolen evästeiden estämisestä Chrome-selaimessaan ja sen aiheuttama kohu markkinoijien keskuudessa on lähes verrattavissa vuosituhannen vaihteen Y2K “maailmanloppuun”. Tuolloin useimmat suuret yritykset kävivät kaikki käyttämänsä järjestelmät ja ohjelmat läpi, ja monia vanhoja järjestelmiä korvattiin kokonaan uusilla. Käytännössä siis vasta pelko pahimmasta skenaariosta aikaansai yrityksissä kauan kaivatun investointiharppauksen.
Evästeitä on käytetty jo 90-luvulta lähtien. Miksi siis tästä, vuosikymmeniä vanhasta teknologiasta, eli 3. osapuolen evästeistä, on tullut niin tärkeä työkalu markkinoijille? Yksi syy: koska ne ovat olleet helpoin tapa yhdistää verkkokäyttäytymistietoa useammalta eri verkkosivustolta. Work smart, not hard kuuluu sanottavan. Kuitenkin, aikansa kutakin. Ja nyt kolmannen osapuolen evästeiden on aika väistyä jonkun paremman tieltä.
Apple otti käyttöön jo vuonna 2017 ensimmäiset Safari-selaimen ITP (Intelligent Tracking Protection) -toiminnallisuudet, jotka mm. rajoittivat ja blokkasivat evästeseurantaa. Myös Mozilla on estänyt kolmannen osapuolen evästeet selaimessaan jo aikapäiviä sitten. Kolmannen osapuolen keksien häviäminen ei ole siis mikään uusi juttu – miksi siis vasta Googlen ilmoitus asiasta aiheutti kohun?
Kaikki kohdennettua mainontaa tehneet ovat varmasti huomanneet, että ostaessaan kolmannen osapuolen tarjoamia kohderyhmiä, useiden kohdennusten saatavuudet näyttäytyvät kampanjan luonnissa huomattavasti määräänsä suuremmilta. Siksi ne ovat monille myös houkuttelevia. Dataan luotetaan jopa vähän sokeasti kampanjan korkeiden klikkimäärien ja näennäisen tavoittavuuden toivossa.
Esimerkiksi datakohderyhmä “asunnon ostajat Oulussa” saattaisi näyttää tavoitettavaksi määräksi kymmeniätuhansia selaimia, kun todellisuudessa Oulussa tehdään kuukausittain vain parisen sataa asuntokauppaa. Kysymys kuuluukin: mikä kaikki online-toiminta niputetaan potentiaalisen asunnon ostajan kohderyhmään? On luonnollista, että asunnon ostamisen jälkeen ostaja jatkaa yhä myytävien kohteiden selailua nähdäkseen, miten muut alueen asunnot menevät kaupaksi. Tämä käyttäytyminen ei kuitenkaan tarkoita, että kyseinen henkilö aikoisi enää ostaa toista asuntoa, vaan hän haluaa hakea varmistusta juuri tekemäänsä suureen investointiin. Entä mistä voidaan olla varmoja, että tavoiteltava ostaja on oikeasti Oulusta? Miten voidaan tunnistaa ja tavoittaa oululaiset asunnon etsijät, jotka eivät salli sijaintiinsa kohdentamista?
Kolmannen osapuolen evästeiden kautta muodostettujen kohderyhmien oikea sisältö on lopulta vain kyseisen palveluntarjoajan tiedossa. Datan loppukäyttäjä (markkinoija) ei tiedä, mistä kohderyhmän data oikeasti koostuu. Kuinka monta käyttäytymistapahtumaa selaimelta vaaditaan, jotta se leimataan joksikin kohderyhmäksi? Kuinka usein nämä kriteerit ja aktiviteetit päivitetään? Markkinoijalla ei ole läpinäkyvää käsitystä tästä, mikä pahimmillaan johtaa kalliiseen kohdennettuun mainontaan käyttäjille, jotka ovat jopa jo konvertoituneet.
Kohderyhmien tunnistaminen tulee yhä onnistumaan. Datakohdennettu mainonta tulee yhä onnistumaan. Toteutustavat tulevat vain olemaan eri teknologialla. Vielä ei ole konsensusta, mikä tämä “next big thing” standardi on, mutta se on tulossa – ja se tulee olemaan kuluttajien yksityisyydensuojankin kannalta parempi vaihtoehto.
Hetken aikaa entistä suurempi osa verkkoliikenteestä tulee olemaan tunnistamatonta. Tunnistettujen yleisöjen määrä laskee, mutta datan laatu paranee ja siitä tulee läpinäkyvämpää. Ja mikä tärkeintä, yrityksen oman datan arvo kasvaa ja sen asema tulee vahvistumaan.
Kauan väistelty potku, mutta tarpeellinen sellainen. Vihdoin markkinoijilla on esittää painavat perustelut yrityksen johdolle oman datan tärkeydestä, ja siihen investoinnista. Liiketoiminnalle merkityksellisintä on nimittäin oma, 1. osapuolen data, ja sen systemaattiseen keräämiseen, tehokkaaseen hallinnoimiseen ja älykkääseen hyödyntämiseen kannattaa panostaa.
Vain muutos on pysyvää. Tämä ei tule jäämään ainoaksi suureksi muutokseksi digijättien toimesta. Haluatko oikeasti yrityksesi markkinoinnin olevan riippuvainen globaalien toimijoiden peliliikkeistä? Vai haluatko ottaa langat tiukasti käsiisi, ja ymmärtää mitkä toimenpiteet, kanavat, viestit ja yleisöt tuovat markkinoinnissanne haluttua tulosta ja menestystä?
Nyt viimeistään on oivallinen hetki ottaa askel taaksepäin ja tarkastella yrityksenne markkinoinnin perusasioita, sekä toteuttaa toimia, joilla syvennätte asiakasymmärrystänne ja kasvatatte bisnestänne.
Anela Denic
digitaalisen asiakaskokemuksen ja markkinointiteknologioiden asiantuntija, Kaleva Media
Oletko valmis ottamaan seuraavan askeleen ja valjastamaan yrityksenne datan myynnin ja markkinoinnin johtamisen tueksi? Asiantuntijamme ovat täällä käytettävissäsi heti kun meitä kaipaat.
Lue myös Anelan kirjoitus: Evästeiden ja datan ABC: Mitä on 1. 2. ja 3. osapuolten data, ja mitä markkinoijan pitäisi tietää evästeistä?