Monissa yrityksissä täällä pohjoisen perukoilla painitaan isojen haasteiden alla. Samaa oli ilmassa vuonna 1899, kun perustajamme Juho Raappana kirjoitti Kalevan ohjelmajulistusta seuraavalle vuodelle, kun puute kohtasi pohjoisen Suomen. Kuten Raappanakin totesi, surkeilemalla ja epäröimisellä ei tämä vitsaus lievene.
T-median tekemän tutkimuksen mukaan Oulu on Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista ainoa, joka on onnistunut kasvattamaan vetovoimaansa. Tutkimuksen parhaimmin arvioiduissa osa-alueissa korostui etenkin sijainti, taloudellinen elinvoima sekä kaupungin tarjoamat palvelut.
Mainostajan suurin toive ja haaste on saada ihmiset seisahtumaan juuri hänen viestinsä ääreen, poimimaan hänen sanomansa monien keskeltä. Se vaatii uskallusta erottua ja herättää tunteita – sekä luovaa ideaa.
Maailman epävarma tilanne näkyy yleensä hyvin nopeasti kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Oma koti, asuminen ja asuntokauppa kiinnostavat ihmisiä yhä edelleen epävarmasta tilanteesta huolimatta. Siksi joka lauantai Kalevan tilaajille kopsahtaa postiluukusta oma Koti-Kaleva – viikoittain ilmestyvä asumisen liitelehti, jossa on monipuolisesti asumiseen ja sisustamiseen liittyviä teemoja. Koti-Kaleva auttaa lukijoitaan seuraamaan asuntomarkkinoita, arvottamaan omaa omaisuuttaan ja ehkä jopa rauhoittamaan ja kannustamaan itselle mahdollisiin hankintoihin ja unelmiin.
Usein kuluttajat eivät uskalla tehdä päätöksiä vaikeampina aikoina, vaikka oma taloustilanne sen mahdollistaisikin, jolloin yritykset joutuvat tukalaan tilanteeseen. Esimerkiksi asuntokauppa on paikoin lähes pysähtynyt, sillä isoja hankintoja harkitaan epävarmoina aikoina pidempään kuin tavallisesti. Kun sota ja energiakriisi jossakin vaiheessa mahdollisesti väistyvät, asuntokaupan voi ennustaa lähtevän hyvinkin voimakkaasti liikkeelle, jolloin patoutunut asunnonhankinta purkautuu.
Myös yritykset ovat saaneet osansa muutoksen tuulissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kiihdyttänyt inflaatiota, mikä vähentää yksityistä kulutusta. Toisaalta palkkatason nähdään nousevan tänä vuonna jopa hintojen nousua nopeammin (HYPO talouskatsaus 1/2023).
Kiinnostavimman asuntotarjoaman lisäksi Koti-Kaleva -liite sisältää laadukasta toimituksellista sisältöä tyylikkäistä ja persoonallisista kodeista, uudiskohteista ja asumisen vinkkejä. Tekemämme lukijatutkimuksen mukaan Koti-Kaleva on lukijoilleen merkityksellinen, hyödyllinen, asiallinen ja viihdyttävä lehti. Kaiken ikäiset lukijamme kertoivat kyselyssä kokevansa, että Koti-Kaleva on tarkoitettu juuri heidän ikäisilleen ihmisille.
Syitä säännölliseen lukemiseen oli monia, mutta ehdottomasti suurin syy vastaajille oli se, että asuntomarkkinat ja asuminen kiinnostavat edelleen yleisesti. Lukijat seuraavat tarkasti hintatasoa, kartoittavat alan toimijoita toimeksiantoa silmällä pitäen, arvioivat ja vertailevat markkinoille tulevia kohteita – eikä sitä tehdä vain omaa kotia etsiessä, vaan silmät ovat auki myös läheisten unelmakotien varalle.
Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että mainokset ovat oleellinen osa Koti-Kalevan sisältöä ja olisi sääli, jos ne jäisivät poissa. Toimituksellisista artikkeleista taas etenkin Asuntopuntari ja Talotohtori kiinnostivat lukijoita. Toimituksemme seurannassa Koti-Kaleva nouseekin viikoittain 1–5 luetuimman joukkoon.
Ihmiset haaveilevat unelmakodeista, kauniista näkymistä ja järvenrantatonteista myös maailman myllertäessä. Se näkyy myös meidän Koti-Kalevan lukijoissa, jotka eivät lakkaa suunnittelemasta ja haaveilemasta, vaikka maailma ympärillä muuttuukin. Samoin se näkyy Koti-Kalevan mainostajissa, jotka haluavat mahdollistaa unelmien koteja ihmisille myös vaikeampina maailmanaikoina.
Tämä lämmittää mieltämme. Kiitos lukijat ja mainostajat – teemme parhaamme, jotta Koti-Kaleva olisi vastaisuudessakin teille merkityksellinen lehti.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä Kalevan lukijapaneelissa.
Teksti: anna suutarinen, Painotuotteiden ja jakelun asiantuntija, Koti-Kaleva
Liite on fyysisesti luettavissa lauantain Kaleva sanomalehden välissä ja sähköisenä liitteenä Kalevan näköislehdessä. Helmikuusta 2022 lähtien Koti-Kaleva on ollut myös saatavilla veloituksetta kirjautuneille lukijoille. Tee Kaleva Media tunnus tai kirjaudu sisään, ja nauti lukuhetkistä!
Millainen on täydellinen otsikko? Edistyneempi otsikointi on pilkunviilausta, mutta muutaman perusasian hallitsemalla pääsee jo pitkälle. Toimin tällä hetkellä Pohjoisen Polut -verkkojulkaisun päätoimittajana ja olen tehnyt valtaosan työurastani journalismia verkkoon. Näiden vuosien aikana olen perehtynyt erityisesti otsikointiin sekä siihen, millaisiin juttuihin lukijat tarttuvat.
Otsikko on tärkein työkalu, jolla sisältö erottuu verkossa, ja jonka avulla yleisö löytää journalistisen tekstin. Hyvä otsikko sitouttaa lukemaan pitkänkin jutun loppuun asti. Lukija päättää otsikon perusteella kannattaako juttuun edes tarttua.
Oman näkemykseni mukaan otsikoinnin tärkeys pohjautuu siihen, että suomalaisella nykylukijalla on mieletön medialukutaito. Lukijat pyrkivät välttämään niin sanotusti turhia ja ei-kiinnostavia juttuja, jolloin otsikoilla on suuri merkitys. Otsikoita ei edes lueta kokonaan, ellei otsikon alku ole kiinnostava. Lukijat ovat tämän suhteen lyhytjänteisiä ja anteeksiantamattomia – mutta mistä se johtuu? Oletan, että syynä on alitajunnan spämmiesto/adblock, eli lukijat yrittävät siivilöidä uutisvirrasta pois kaiken mitä he kuvittelevat itselleen epäoleelliseksi. Uutisten monipuolisuuden ja yleissivistyksen kannalta lukijat ovat siinä valitettavan tehokkaita.
Nykyään näkee jatkuvasti klikkiotsikoita, muuallakin kuin vain sosiaalisessa mediassa ja keltaisessa lehdistössä. Se johtuu tietenkin siitä, että klikkiotsikot toimivat: niillä kerätään paljon lukijoita. Minusta ilmiö on kuitenkin lannistava. Arvuutuksia vilisevät klikkiotsikot aiheuttavat pettymyksiä, kun jutussa ei olekaan katetta otsikolle. Tyypillinen esimerkki on otsikko, jossa kerrotaan julkkiksen saaneen lapsen, mutta lapsen nimeä ei kerrota otsikossa, jolloin lukijan on pakko klikata juttuun. Mielestäni tämän tyyppiset täysin häpeilemättömät klikkiotsikot syövät journalismin uskottavuutta ja vaikeuttavat journalismin erottamista kaikesta muusta some-feediin puskevasta.
Oma analyysini on, että mediassa otsikoinnin muutos viime vuosina on seurausta A/B -otsikkotestauksesta, jolla saman jutun eri otsikkoversioita voidaan testata reaaliajassa lehden verkkosivuilla. Testaus opettaa, että verkko-otsikointi on pilkunviilausta, jossa yllättävän pienet asiat lisäävät jutun kiinnostavuutta jopa yli 100 prosenttia. Tällaisia pieniä asioita ovat muun muassa sanavalinnat, sanojen järjestys ja taivutukset, sekä passiivi- vs. aktiivimuotoiset verbit.
Hyvä otsikko koukuttaa lukemaan ja sen avulla ymmärtää heti mikä jutun aihe on. Otsikon tulee olla myös sopivan pituinen: lyhyet ja kryptiset printtiotsikot viestivät, ettei jutussa ole juurikaan luettavaa ja jättävät pahimmillaan tunteen, ettei jutun julkaisija ole jaksanut nähdä vaivaa sisällön eteen, kun otsikkokin on jäänyt tekemättä. Liian pitkiä otsikoita ei taas jakseta edes aloittaa lukemaan.
Paikallisuus kiinnostaa aina paikallisesti. Jos sisältö julkaistaan paikalliselle yleisölle, esimerkiksi maakunta- tai paikallislehdessä, paikallisuus on tärkein asia otsikossa, joten sen tulee olla heti alussa. Paikallisuus riippuu kuitenkin asiayhteydestä, eivätkä kaikki paikallistukset toimi: Oulu kiinnostaa sanomalehti Kalevassa, mutta Kuopio ei ja Kuusamokaan ei automaattisesti. Lisäksi paikallisuuden väkinäinen ymppääminen otsikkoon on usein läpinäkyvää eikä siksi toimi.
Huono elementti otsikossa on esimerkiksi toimimaton kysymys: kysymys, johon otsikko ehtii vastata itse tai kysymys, jota kukaan ei ole kysynyt. Kun otsikko vastaa kysymykseen, minkä se esittää, otsikko purkaa itse oman jännitteensä ja lukija siirtyy lukemaan muita juttuja. Kysymys, jota kukaan ei ole kysynyt eikä miettinyt, ei todennäköisesti kiinnosta lukijoita.
Lukijat rakastavat uusien asioiden oppimista, mutta otsikko ei saa tuntua valistavalta. Valistusotsikot, kuten ”Tästä syystä roskaaminen on ikävää”, eivät toimi. Byrokraattiset muotoilut, konsulttikieli ja kielen koukeroisuus ovat myös asioita, joita kannattaa välttää otsikoinnissa.
On myös hyvä muistaa, että kun jutussa on paljon kiinnostavia asioita – kuten yleensä on – täytyy valita kuitenkin yksi kiinnostavin asia mikä otsikkoon nostetaan siten, että juttu toimii. Yksi vinkki otsikointiin on lyhentää otsikkoa vielä senkin jälkeen, kun se on valmis: otsikkoa voi aina tiivistää vielä kerran, vaikka se tuntuisi jo valmiilta.
Otsikko tehdään usein viimeiseksi ja liian usein se nähdään ylimääräisenä ja erillisenä osana. Pahimmillaan ”valmis” juttu annetaan muiden otsikoitavaksi. Sen sijaan kannattaa kokeilla Otsikko edellä -ideointia. Siinä sisältöä suunnitellessa mietitään ensin kiinnostava, ihanteellinen otsikko ja vasta sitten aloitetaan tiedonhaku ja jutun kirjoittaminen. Jos ihanteellista otsikkoa eli näkökulmaa ei tule mieleen, kannattaako sisältöä lähteä edes tekemään?
Idea tästä jaottelusta on alun perin lähtöisin Sunnuntaisuomalaisen Aino Heikkoselta. Lisäsin listan jatkoksi myös subjektiivisen ”rakastaa/vihaa” listauksen asioista, jotka sytyttävät yleisön kiinnostuksen tai sammuttavat sen täydellisesti. Suosittelen tekemään oman listan asioista, joita kohderyhmänne tai asiakkaanne ”rakastavat” ja joita ”inhoavat” otsikossa. Tällainen lista auttaa suunnittelemaan sisältöjä jatkossa ja helpottaa otsikointia. Nappaa vinkit talteen ja puhuttele lukijoitasi täydellisillä otsikoilla.
Tilaa otsikkotyökalu sähköpostiisi:
Teksti: Juho Maijala
Juhon tausta journalismissa ja elämässä on verkossa, jossa hän on tuottanut paitsi uutisia, myös verkkodeskiä, iltoja ja ilmiöitä. Hänellä on kattava kokemus siitä, millaisista jutuista verkkoyleisö on kiinnostunut. Juhon harrastuksiin kuuluu kaikenlaista aina suunnistuksesta boulderointiin, hiihtoon, melontaan ja painonnostoon. Luontopoluilla Juho liikkuu patikoiden, juosten ja maastopyörällä.
Juhon osaamista hyödynnetään puolueettoman journalismin hyväksi, mutta Kaleva Median yrityspalveluissa toimii yli 120 Kasvun Rakentajaa valmiina auttamaan yritystäsi tekstien ihmeellisessä maailmassa. Ota yhteyttä, mikäli haluat liiketoimintasi kasvu-uralle.
Markkinoijalla on nykyään entistä enemmän erilaisia mittareita käytettävissään, myös sanomalehtimediassa. Perehdytän tässä tekstissä teidät yleisimpiin mittaristoihin ja miten ne voivat auttaa markkinoinnin kohdentamisessa sekä siihen, miten käytämme niitä Kaleva Mediassa.
Sanomalehtimedian mittareita ovat lukija- ja/tai tilaajamäärä ja lukuaika eri lukijaryhmissä, joita mitataan vuosittain Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) kautta. Nämä mitatut lukijat eivät ole satunnainen joukko ihmisiä, jotka tarttuvat johonkin lehteen sattumanvaraisesti. He ovat lukijoita, joilla on vahva suhde tiettyyn mediaan, jota he lukevat säännöllisesti, ja joille luotettava sekä laadukas sisältö on tärkeää. Tiesitkö muuten, että viimeisimmän KMT mittauksen mukaan 96 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee joko paperisia tai digitaalisia sanomalehtiä?
Puhutaanpa hieman lukijasuhteesta. Mitä muuta me Kaleva Mediassa tiedämme lukijoistamme ja alueen ihmisistä kuin tilaajamäärät?
Otetaan ensin tarkasteluun paikallislehti Koillissanomat, joka ilmestyy kolme kertaa viikossa Koillismaalla (Kuusamossa, Taivalkoskella ja Posiolla). Painetulla lehdellä lukijoita on keskimäärin 13 000 viikossa ja kokonaistavoittavuus painetulla lehdellä ja digitaalisella näköislehdellä on 27 000 lukijaa viikossa. Koillissanomat kasvatti lukijamäärää vuodesta 2020 19 prosenttia (KMT 2021). Digilukeminen on kasvanut vahvasti ja kirjautuneiden käyttäjien määrä on lisääntynyt viime vuonna, erityisesti kohderyhmässä 30-45 vuotiaat kasvua oli yli 30 prosenttia. Yli 50 prosenttia lehden tilaajista on aktivoinut digitunnuksensa käyttöön, se on valtakunnallisestikin mitattuna merkittävästi. Digilukijoita on yhtä paljon 25-44 vuotiaissa kuin yli 65 vuotiaissa.
Koillismaan luonto kiinnostaa niin matkailijoita kuin sinne asettuneita ihmisiä. Tämä näkyy myös lehden sisällöissä ja niiden lukemisessa. Koillissanomissa luontoaiheisten sisältöjen osuus on puolta suurempaa kuin Kaleva Median lehdissä yleisesti. Myös yritykset ja elinkeinot -aihepiirin uutiset kiinnostavat Koillismaalla enemmän kuin keskimäärin Kaleva Median lehdissä.
Otetaan tarkasteluun myös maakuntalehti Kaleva, Oulun markkina-alueella ilmestyvä 7 päiväinen sanomalehti. Kalevalla on yhteensä 137 000 lukijaa päivässä painetussa ja digitaalisessa näköislehdessä. Kokonaistavoittavuudeksi muodostuu siten 410 000 lukijaa viikossa (KMT 2021). Painetun lehden lukijamäärä nousi vuodesta 2020 2,5 prosenttia. Kalevan lehti ja Kaleva.fi -verkko tavoittaa yhdessä yli 73 prosenttia koko Oulun markkina-alueesta.
Myös Kalevan lukijat ovat hyvin digivalveutuneita. Yli 60 prosenttia tilaajista on aktivoinut digitunnuksen käyttöönsä. Tämä tarkoittaa sitä, että printtilehden lukija käyttää aktiivisesti myös digiversiota. Millainen on sitten Kalevan verkon lukija ja miten sitä tietoa voi markkinoija käyttää hyväksi?
Sivunäyttöjen kategorioiden kirjo on laajempi Kalevassa kuin Koillissanomissa, onhan sisältöäkin laajemmin. Korona-aika näkyy siinä, että terveys ja lääketiede -kategorian uutiset ovat keränneet enemmän sivunäyttöjä aikaisempaan verrattuna. Näin on myös Koillissanomissa.
Urheilun kiinnostavuus näkyy vahvana Kalevassa, ja melkein kymmenen prosenttia sivunäytöistä ovat urheiluaiheisia. Kaleva Media on esimerkiksi näyttänyt paikallisia urheilun live lähetyksiä verkossa ja se on näkynyt digitilauksien kasvuna uusissa asiakkuuksissa. Kalevan lukijaa kiinnostaa myös talousuutiset sekä jutut yritykset ja elinkeinot -aihepiiristä. Paikallisuus lisää kiinnostavuutta ja tämä näkyy kaikissa aihepiirien uutisissa.
Meidän tutkimusten mukaan (Pohjoista kanttia tutkimukset 9/2019 ja 9/2021) pohjoisen ihmiset ovat mutkattomia, maltillisia ja sopeutuvia. Pohjoisessa ryhdytään tuumasta toimeen, ei valiteta turhasta ja asiat vain hoidetaan. Täällä ei hätäillä, vaikka bussit ovat myöhässä, lumikerros peittää autot tai sähköt menevät poikki. On totuttu pärjäämään. Pohjoisen ihmiset ovat enemmän sinut luonnon kanssa ja osaavat selviytyä ja varautua omatoimiseen toimeentuloon. Työn arvostus, rehellisyys ja ahkeruus näkyvät myös arvoissa. Kotimaisen ja paikallisen työn tukeminen koetaan vastuullisuustekona, vastuullisuus koetaan myös niin sanotusti kansalaisvelvollisuutena. Täällä suhtaudutaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Pohjoisen ihmisille markkinoidessa on oleellista ymmärtää näitä seikkoja, jos halutaan saada vaikutusta aikaan.
Näiden lukujen ja yli 120 vuoden aikana kerryttämämme ihmis- ja paikallisymmärryksen myötä uskallamme todeta, että me Kaleva Medialla tunnemme asiakkaamme. Olivat he sitten painetun tai näköislehden lukijoita, tai verkon käyttäjiä, tiedämme mikä heitä kiinnostaa ja miten tälle laajalle joukolle, massalle luodaan puhuttelevaa markkinointia. Tämä tieto on yritysasiakkaidemme käytössä, rohkeasti yhteyttä vaan niin luodaan myös teille markkinointia, jossa näkyy ihmisymmärrys, jota lukijasuhteesta muodostamme.
Teksti: SUSANNA KAIKKONEN
Asiakasymmärrys on oleellinen osa menestyvää liiketoimintaa. Sen avulla löydät keinot tavoittaa asiakkaasi ja ymmärrät, miten heille kannattaa viestiä. Kun tiedät, keitä asiakkaasi ovat, mikä heitä motivoi, mitkä heidän arvonsa ovat, ja miten he arkeaan elävät, pystyt palvelemaan heitä paremmin ja auttamaan heitä omien tavoitteidensa saavuttamisessa.
Ota meihin yhteyttä, kun kaipaat näkemystä paikalliseen markkinointiin!
Suomalaisten median kulutus on pirstaloitunut ja monikanavainen. Törmäämme jopa tuhansiin mainoksiin joka ikinen päivä. Hektinen arki antaa hyvin vähän mahdollisuuksia keskittyä ihan oikeasti asioihin. Luemme lehteä, seuraamme uutisvirtaa ja vietämme aikaa eri medioissa mainosten vilahdellessa taustalla.
Kamppailu kuluttajien ajasta on armotonta, heidän kiinnostus ja huomio täytyy ansaita. Muistijäljen syntyminen vaatii monta kohtaamista ja hyvän vision. Tuttu brändi jää mukaan asiakkaan arkeen.
Juhapekka Raitio, mainostuotannon asiantuntija, Kaleva Media
Perusasiat eivät ole muuttuneet mihinkään. Kuluttajat reagoivat mainontaan, kun asia on heille ajankohtainen ja tärkeä. Ihmiset tekevät päätökset tunteella ja järki ei aina ehdi mukaan. Emme jää kaupassa miettimään ja vertailemaan minkä 40 samaa tuotetta sisältävästä purnukasta valitsemme.
Mainonnan tekemisen haasteena on kuitenkin tehokkuus ja erottautuminen, miten saada kuluttaja huomaamaan yrityksen viestit. Siinä me mainostuotannon ammattilaiset tulemme apuun. Tuomme esille yritysten ”keihäänkärjen”, mainossisällön ja markkinointiviestin jolla asiakas koukutetaan media- ja mainosähkyn keskellä. Teemme selkeää ja toimivaa mainontaa luovasti suunnitellen. Ammattimaiseen ja osaavaan mainostuotantoon kannattaa sijoittaa, koska se realisoituu lopulta parempana tuloksena.
Teemme Kaleva Median mainostuotannossa mainontaa kolmeentoista Kaleva Mediassa julkaistavaan printti- ja digimediaan. Näiden lisäksi toteutamme asiakkaillemme mm. ulkomainontaa, Google-mainontaa, sisältömainontaa, teemme mainoksia sosiaalisen median kanaviin sekä tuote- ja mainoskuvauksia.
”Tiimimme läpi kulkee viikossa jopa 1000 julkaistavaa mainosta, joista pari-kolmesataa on kättemme jälkeä.”
Mainosten lisäksi suunnittelemme ja taitamme Kaleva Median rotaatiopainossa painettavia yritys-, asiakas-, harrastus- ja henkilöstölehtiä, esitteitä ja muita markkinointimateriaaleja. Teemme myös logoja, asiakkaan mainosilmeen uudistamista, kuvitusta ja muuta graafista suunnittelua. Meiltä kaiken kokoiset yritykset saavat kokonaisvaltaisen palvelun suunnittelusta ja ideoinnista lähtien lopulliseen mainosmateriaalin valmistamiseen painoon ja jakeluun asti.
Mainostuotannossamme työskentelee tällä hetkellä 10 graafista suunnittelijaa ja olemme kasvattaneet osaamistamme uudella AD:lla, jotta voimme toteuttaa entistä kokonaisvaltaisempaa markkinointia asiakkaille heidän nykyisen ilmeen mukaisesti tai uutta luoden.
Jutta Rikola, Art Director, Kaleva Media
Koska kuluttajat törmäävät jatkuvasti kasvavaan määrään erilaisia viestejä ja mainoksia, kilpailu kovenee visuaalisuuden ja luovuuden saralla. Markkinointiviesteistä täytyy saada uniikkeja ja erottuvia. Tämä tarkoittaa toisin sanoen myös sitä, että luovat ja idearikkaat osaajat ovat kultaakin kalliimpia mainostuotannossa. Iloksemme voimmekin kertoa, että graafisten suunnittelijoiden lisäksi tiimiämme vahvistaa syksystä alkaen AD Jutta Rikola, oululainen art director/konseptisuunnittelija ja kuvittaja. Jutta on toiminut pitkään art directorina oululaisissa media- ja mainostoimistoissa, sekä digitaalisen median kehittämistehtävissä.
”On ollut mahtavaa aloittaa työt Kaleva Mediassa. Vastaanotto on ollut tosi lämmin ja olen aivan ällistynyt siitä ammattitaidon ja osaamisen määrästä, mitä talossa on. On hienoa, että pystymme tarjoamaan asiakkaille niin monipuolisia ratkaisuja.”
Jutta vastaa asiakkaidemme markkinoinnin visuaalisesta puolesta ja huolehtii myös, että asiakkaan brändin ilme säilyy yhtenäisenä markkinointikanavasta riippumatta.
Itse olen ollut parisenkymmentä vuotta osana Sanomalehti Kalevan kehittymistä Kaleva Mediaksi. Olen nähnyt niin hyvät kuin haastavat ajat, uhkakuvat printtimedian kuoppaamisesta media- ja markkinointikentän monipuolistumiseen.
Olemme mainostuotannossa kehittäneet ammattitaitoamme, ottaneet uudet kanavat haltuun ja hankkineet jatkuvasti uusia resursseja ja osaamista. Voin sanoa, että nyt on todella hyvä pöhinä ja on mahtavaa olla mukana Kaleva Median ja pohjoisen Suomen markkinoinnin kehittämisessä ja auttamassa asiakkaita niin koronan kuin markkinakentän muutoksien taklaamisessa.
Juhapekka Raitio
mainostuotannon asiantuntija, Kaleva Media
